Investing.com — Viimeaikaisessa puheessaan "John Taylor and Taylor Rules in Policy" Hoover Monetary Policy -konferenssissa Yhdysvaltain keskuspankin kuvernööri Christopher J. Waller esitti näkemyksensä sääntöjen ja harkinnanvaraisen päätöksenteon merkityksestä rahapolitiikassa.
Waller huomioi John Taylorin, rahapolitiikan sääntöjen keskeisen hahmon, merkittävät saavutukset ja nosti esiin 1980-luvun alun laajemman keskustelun sääntöjen ja harkinnanvaraisen päätöksenteon eduista ja haitoista rahapolitiikassa. Waller tunnusti myös Finn Kydlandin ja Ed Prescottin vaikutusvaltaisen työn, jossa he vuonna 1977 väittivät, että tänään tehtyjä politiikkalupauksia ei välttämättä pidetä tulevaisuudessa, jos lupausten rikkomisesta on hyötyä.
Fed-kuvernööri selitti, kuinka Kydlandin ja Prescottin malli viittasi siihen, että keskuspankki saattaisi rikkoa lupauksensa pitää inflaatio alhaisena, koska se voisi stimuloida taloutta ja vähentää työttömyyttä. Tämä johtaisi kuitenkin korkeampiin tulevaisuuden inflaatio-odotuksiin, pakottaen keskuspankin vahvistamaan nämä odotukset korkeammalla inflaatiolla taantuman välttämiseksi. Tämä johtaisi korkean inflaation tasapainoon ilman tuotannon kasvua tai työttömyyden laskua.
Waller käsitteli lisäksi keskuspankin sitoutumisen tärkeyttä sääntöjen noudattamiseen politiikan määrittelyssä, mikä estäisi sitä rikkomasta lupauksiaan. Tämä lähestymistapa, hän huomautti, pitäisi inflaation alhaisena säilyttäen samalla samat tulokset tuotannossa ja työllisyydessä, osoittaen näin, että säännöt voisivat toimia paremmin kuin harkinnanvarainen päätöksenteko.
Waller mainitsi myös Robert Barron ja David Gordonin vuoden 1983 tutkimuksen keskuspankin maineen rakentamisesta. Tutkimus osoitti, että keskuspankki voisi rakentaa maineen lupausten täyttämisestä, jopa maailmassa, jossa sitoutuminen ei ole mahdollista.
Waller esitteli sitten oman tutkimusmatkansa, joka alkoi vuonna 1983 Barron ja Gordonin paperin lukemisen jälkeen. Hän tutki yksilöllisen uskottavuuden roolia keskuspankkipolitiikassa ja johtajuuden muutosten mahdollista vaikutusta pankin uskottavuuteen. Wallerin tutkimus johti hänet tutkimaan keskuspankin rakennetta ja keskuspankin itsenäisyyden tärkeyttä.
Puheessaan Waller viittasi myös Ken Rogoffin paperiin "konservatiivisista" keskuspankkiireista, jotka suhtautuvat inflaatioon kielteisemmin kuin muu yhteiskunta. Waller selitti, että nämä konservatiiviset keskuspankkiirit voisivat valita alhaisemman inflaatioasteen, mutta tämä johtaisi suurempaan tuotannon ja työllisyyden epävakauteen. Näiden inflaation hallintaa koskevien lupausten uskottavuuden varmistamiseksi keskuspankin oli oltava itsenäinen ja suojattu sen itsenäisyyteen kohdistuvilta uhilta.
Waller päätti puheensa korostamalla itsenäisen politiikkalautakunnan merkitystä rahapolitiikan määrittelyssä. Hän väitti, että tämä rakenne, joka on tällä hetkellä käytössä Yhdysvaltain keskuspankissa, parantaa yhteiskunnallista hyvinvointia ja taloudellista vakautta. Waller ilmaisi myös toivovansa, että tämä rakenne säilyy vielä vuosia.
Tämä artikkeli on käännetty tekoälyn avulla. Tutustu käyttöehtoihimme saadaksesi lisätietoja.